Kevytyrittäjän kulukorvaukset

Kulukorvaus korvaa kulut jotka aiheutuivat suoraan työstä. Kulukorvaus ei ole palkkaa, joten kulukorvauksista ei tarvitse maksaa veroja taikka palkan sivukuluja.

Verotuskäytännössä on hyväksytty, että myös laskutuspalveluyritys voi maksaa matkakustannusten korvauksia verovapaasti matkalaskua vastaan, jos laskutuspalveluyritys ja työn suorittaja ovat sopineet työtä koskevan suorituksen maksamisesta palkkana.

Laskutuspalveluyritykset tarjoavat kevytyrittäjille mahdollisuuden laskuttaa asiakkaitaan ilman oman yrityksen perustamista. Matkakustannusten korvausten käsittely näissä tilanteissa voi kuitenkin aiheuttaa kysymyksiä, erityisesti verotuksen näkökulmasta. Tässä tiivistetty katsaus Verohallinnon uusimpiin ohjeisiin matkakustannusten korvauksista ennakkoperinnässä, päivitettynä KVL 18/2024:n perusteella.

Matkalaskun tiedot voi lisätä helposti järjestelmässämme laskun luonnin yhteydessä. Vain kilometrit voi syöttää korvattaviksi, ei muita autoon liittyviä kustannuksia, kuten esimerkiksi tuulilasinpesunestettä.

Linkkejä verottajan ohjeisiin

Verottajan ohjeistus verovapaiden kustannusten korvaamiseen (11.12.2024)

Työmatkasta maksettu kilometrikorvaus on verovapaa korvaus, mikäli se perustuu työn suorittajan todellisiin matkakustannuksiin ja täyttää Verohallinnon vuosittain vahvistamat enimmäisrajat. Verovapauden edellytyksenä on, että kilometrikorvaus koskee erityiselle työntekemispaikalle tehtyjä matkoja, jotka on asianmukaisesti dokumentoitu matkalaskulla.

Kilometrikorvauksen enimmäismäärä oman auton käytöstä on 55 senttiä kilometriltä (vuonna 2026).

Erityisalalla, kuten rakennusalalla, kilometrikorvauksen verovapaus edellyttää, että matkat eivät ole työn suorittajan vakituisen työpaikan ja kodin välisiä. Matkojen tulee liittyä liikkuvaan työhön tai erityiselle työntekemispaikalle suuntautuviin tehtäviin. Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aikarajat ja kilometrimäärät ovat keskeisiä korvauksen verovapauden määrittämisessä.

Kilometrikorvauksia ei voi maksaa verovapaasti, mikäli matkalaskua ei ole esitetty tai jos laskutuspalveluyritys ei pysty varmistamaan matkojen todellisuutta ja korvauksen perusteita. Tällöin korvaus käsitellään palkkana.

Päiväraha on verovapaa korvaus työn suorittajalle työmatkasta aiheutuneista lisääntyneistä elinkustannuksista. Verovapauden edellytyksenä on, että työmatka suuntautuu työn suorittajan varsinaisen työpaikan ulkopuolelle ja täyttää Verohallinnon kustannuspäätöksessä määritellyt aikarajat ja etäisyysvaatimukset.

Päivärahan verovapaus edellyttää, että työmatkan kesto ylittää 6 tuntia (osapäiväraha) tai 10 tuntia (kokopäiväraha). Lisäksi työmatkan on suuntauduttava vähintään 15 kilometrin päähän työn suorittajan varsinaiselta työpaikalta tai kodilta. Matkalaskuun tulee sisällyttää työmatkan alkamis- ja päättymisajat sekä matkan kohde.

Päivärahaa ei voi maksaa verovapaasti, jos matkan kesto tai etäisyys eivät täytä Verohallinnon asettamia ehtoja. Tällöin päiväraha käsitellään palkkana ja ilmoitetaan tulorekisteriin muiden palkkasuoritusten tapaan. Erityisalalla, kuten metsä- ja rakennusalalla, päivärahan verovapaus määräytyy osin eri kriteereillä.

Ateriakorvaus on verovapaa korvaus silloin, kun työpäivän aikana ei ole mahdollisuutta ruokailla tavanomaisessa ruokailupaikassa eikä samalta päivältä makseta päivärahaa. Korvaus on tarkoitettu kattamaan työaikana syntyviä ateriakuluja.

Yleensä laskutuspalvelua käyttävä työn suorittaja tekee asiakkaan kanssa toimeksiantosopimuksen eikä ole työsuhteessa. Tämän vuoksi häneen ei sovelleta työaikalakia, eikä hänellä ole työaikalain mukaista oikeutta ruokailutaukoon. Tästä syystä laskutuspalveluyritys ei voi maksaa ateriakorvausta verovapaasti, vaikka ateriakorvauksesta olisi sovittu asiakkaan kanssa.

Rakennus-, maanrakennus- ja metsäaloilla ateriakorvauksia koskee kuitenkin erityissäännös. Näillä aloilla ateriakorvaus voi olla verovapaa, jos työntekijällä ei ole mahdollisuutta työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä.

Erityisaloja ovat esimerkiksi rakennus-, maanrakennus- ja metsäala. Erityisalojen töissä työkohteet vaihtuvat usein ja kohteissa työskennellään usein lyhyen aikaa.

Päiväraha

Verottajan ohjeiden mukaisesti työnantaja voi maksaa erityisalan työntekijälle päivärahaa verovapaasti vain silloin, kun työntekijä yöpyy työmatkalla. Työnantaja voi maksaa päivärahan verovapaasti, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

• Palkansaaja on erityisalan työntekijä.
• Palkansaaja on yöpynyt työmatkalla vuokraamassaan tai työnantajan järjestämässä asunnossa eikä majoittuminen samassa asunnossa tai lähialueella kestä yli TVL 72 a §:ssä tarkoitetun määräajan.
• Palkansaajalla on varsinainen asunto (koti) muualla.
• Verohallinnon kustannuspäätöksen mukaiset aika- ja etäisyysvaatimukset täyttyvät.
• Työkomennus ei ole katkennut loman tai viikonloun ajaksi (päivärahaa ei voi maksaa siltä ajalta, kun komennus on katkennut)

Ateriakorvaukset

Työnantajalta työmatkasta saatu ateriakorvaus on verovapaata tuloa (TVL 71 §:n 1 momentti). Ateriakorvauksen verovapaudelle ei ole asetettu samanlaisia työmatkan kestoa tai etäisyyttä koskevia vaatimuksia kuin päivärahalle. Erityisalalla ateriakorvauksen verovapaus edellyttää, että palkansaajalla ei ole tilaisuutta työnantajan järjestämään työpaikkaruokailuun erityisellä työntekemispaikalla tai sen välittömässä läheisyydessä (TVL 71 §:n 2 momentti).

Työnantaja ei voi maksaa työntekijälle ateriakorvausta päivärahan lisäksi.

Linkkejä verottajan ohjeisiin

Erityisalalla työskentelevän matkakustannukset (1.1.2025)

Kevytyrittäjänä voit saada verovapaita matkakulujen korvauksia, kuten kilometrikorvauksia ja päivärahoja. Verovapaus edellyttää, että korvauksista on sovittu asiakkaan kanssa etukäteen ja että Verohallinnon ehdot täyttyvät.

Jos matkakorvauksista ei ole sovittu, voit vähentää matkakulut henkilökohtaisessa verotuksessa tulonhankkimismenoina.

Hankintoja joihin saattaa liittyä yksityiskäyttöä tai joilla on pitempiaikaista käyttöä ei hyväksytä kulukorvaukseksi. Esimerkiksi vaatteet, puhelin tai tietokone ei ole sellaisia joita kevytyrittäjä voi laittaa kulukorvaukseksi. Nämä voi kuitenkin laittaa tulonhankkimismenoihin henkilökohtaisessa verotuksessa.

Ateria- että kilometrikorvaukset korvataan aina verotusarvon mukaisesti matkalaskuun perustuen.

Useat kulut, joita ei voi vähentää laskutuspalvelun kautta, ovat vähennyskelpoisia henkilökohtaisessa verotuksessa.

Linkkejä verottajan ohjeisiin

Verotettavan tulon laskeminen henkilöverotuksessa.