Osakeyhtiö (Oy) 2026: mikä se on, miten se perustetaan ja milloin se kannattaa?

Sisällysluettelo

1. Lyhyt vastaus: mikä osakeyhtiö on käytännössä
2. Mikä osakeyhtiö on juridisesti
3. Osakeyhtiön perustaminen 2026: vaiheet ja kulut
4. Vastuut: hallitus, osakkaat ja yrittäjän henkilökohtainen vastuu
5. Varojen nostaminen: palkka vai osinko
6. Kirjanpito ja tilinpäätös: paljon enemmän kuin toiminimellä
7. Raportointi: kuka ilmoittaa mitä ja milloin
8. Pankkitili: oma yritystili on käytännössä välttämätön
9. Toiminimi vs. osakeyhtiö: vertailu
10. Muistilista ennen osakeyhtiön perustamista
11. Riskit ja sudenkuopat
12. Milloin osakeyhtiö kannattaa, ja miksi sen kirjanpito maksaa enemmän
13. Yhteenveto

1. Lyhyt vastaus: mikä osakeyhtiö on käytännössä

Jos sinulla ei ole aikaa lukea koko opasta, tämä on tiivis vastaus:

Osakeyhtiö (Oy) on omistajistaan erillinen oikeushenkilö. Se omistaa varansa, tekee sopimukset omissa nimissään ja vastaa sitoumuksistaan omalla varallisuudellaan. Omistaja ei pääsääntöisesti vastaa yhtiön veloista henkilökohtaisesti, ellei hän ole esimerkiksi antanut takausta tai toiminut hallituksessa huolimattomasti. Osakeyhtiön omistus jaetaan osakkeisiin, jotka määrittävät omistusosuuden, äänivallan ja oikeuden osinkoon.

Osakeyhtiö on yleinen valinta, koska se rajaa omistajan vastuuta, sopii useamman omistajan yrityksiin ja mahdollistaa tulojen nostamisen palkan ja osingon yhdistelmänä. Etu ei kuitenkaan tule ilmaiseksi: osakeyhtiö vaatii kahdenkertaista kirjanpitoa, vuosittaisen tilinpäätöksen, säännöllisiä ilmoituksia, hallintopäätöksiä ja käytännössä oman yritystilin. Siksi sen pyörittäminen ja kirjanpito maksavat selvästi enemmän kuin toiminimellä.

Tämä opas kertoo, mitä eroa toiminimellä ja osakeyhtiöllä on, miten Oy perustetaan, miten yhtiöstä voi nostaa rahaa, mitä velvoitteita siihen liittyy ja milloin osakeyhtiö on perusteltu valinta.

Haluatko apua Oy:n perustamiseen ja taloushallinnon käynnistämiseen? Katso Bisse.fi:n osakeyhtiöpalvelu. Jos taas vasta testaat yrittäjyyttä, aloita oppaasta mitä on kevytyrittäjyys.

2. Mikä osakeyhtiö on juridisesti

Osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä, joka on erillinen perustajistaan ja omistajistaan. Yhtiö voi:

• omistaa varoja (kassaa, kalustoa, kiinteistöjä, immateriaalioikeuksia)
• tehdä sopimuksia omissa nimissään
• ottaa lainaa
• palkata työntekijöitä
• nostaa kanteen ja olla kanteen kohteena
• jatkaa olemassaoloa, vaikka omistajat vaihtuvat

Kahdenlaisia osakeyhtiöitä on:

• Yksityinen osakeyhtiö (Oy): vähimmäisosakepääomaa ei vaadita (2 500 euron raja poistui vuonna 2019). Suurin osa pienistä osakeyhtiöistä on yksityisiä osakeyhtiöitä.
• Julkinen osakeyhtiö (Oyj): vähimmäisosakepääoma on 80 000 €, ja yhtiö voi olla pörssilistattu. Tämä muoto on tarkoitettu suuremmille yhtiöille.

Tässä artikkelissa keskitymme yksityiseen Oy:hyn, joka on yhden hengen ja pienten yritysten kannalta olennainen vaihtoehto.

Osakeyhtiön omistus muodostuu osakkeista. Jos perustat yhtiön yksin ja annat itsellesi 100 osaketta, omistat 100 % yhtiöstä ja saat kaikki osingot ja päätösvallan. Yhtiön voi perustaa myös useampi henkilö yhdessä, jolloin osakkeet jaetaan sovitulla tavalla.

Lue myös perusasioista: Mikä on toiminimi.

3. Osakeyhtiön perustaminen 2026: vaiheet ja kulut

Osakeyhtiön perustaminen tehdään vuonna 2026 verkossa YTJ-palvelussa (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä). Paperilomakkeilla ilmoittaminen ei ole ollut mahdollista 1.1.2026 alkaen.

Vaiheet

1. Päätä yhtiön perusasiat: nimi, kotipaikka, toimiala, tilikausi, osakkaat, osakkeiden määrä, mahdollinen osakepääoma ja hallituksen kokoonpano.
2. Valitse perustamistapa: YTJ:n ohjattu perustamispaketti tai perustamisilmoitus itse laadituilla asiakirjoilla.
3. Laadi perustamisasiakirjat: perustamissopimus ja yhtiöjärjestys. Jos käytät YTJ:n ohjattua perustamispakettia, palvelu luo nämä asiakirjat automaattisesti. Useamman osakkaan yhtiössä kannattaa tehdä myös osakassopimus, vaikka sitä ei rekisteröidä kaupparekisteriin.
4. Ilmoita yhtiö kaupparekisteriin kolmen kuukauden kuluessa perustamissopimuksen allekirjoittamisesta. YTJ:n ohjatussa perustamispaketissa ilmoitus tehdään samassa palvelussa osana perustamista, kun asiakirjat on hyväksytty, allekirjoitukset annettu ja maksu maksettu. Muuten perustaminen raukeaa eikä yhtiötä synny.
5. Maksa PRH:n käsittelymaksu YTJ-palvelussa.
6. Ilmoita tarvittavat verorekisterit: ennakkoperintärekisteri, ALV-rekisteri ja työnantajarekisteri, jos ne ovat yhtiöllesi tarpeen.
7. Ilmoita tosiasialliset edunsaajat ja järjestä käytännön asiat, kuten pankkitili, kirjanpito ja mahdollinen YEL-vakuutus.

Jos perustat yhtiön yksin, olet usein ainoa osakas ja hallituksen varsinainen jäsen. Jos hallituksessa on alle kolme varsinaista jäsentä, yhtiölle valitaan myös vähintään yksi varajäsen.

Ohjattu perustamispaketti vai omat asiakirjat?

YTJ:n ohjattu perustamispaketti sopii tavalliseen pieneen osakeyhtiöön, kun yhtiöllä ei ole osakepääomaa, kaikki osakkaat ovat henkilöitä, ilmoitettavilla henkilöillä on suomalaiset henkilötunnukset ja vakiomuotoinen yhtiöjärjestys riittää.

Perustamisilmoitus omilla asiakirjoilla tarvitaan esimerkiksi silloin, kun yhtiöllä on osakepääomaa, osakkaana on toinen yritys, kaikilla henkilöillä ei ole Suomen henkilötunnusta tai yhtiöjärjestykseen tarvitaan erityisehtoja.

Kulut perustamisessa 2026

• Ohjattu perustamispaketti YTJ-palvelussa: 300 €
• Perustamisilmoitus itse laadituilla asiakirjoilla: 400 €
• Osakepääoma: yksityisellä osakeyhtiöllä ei ole vähimmäisosakepääomaa, joten yhtiön voi perustaa 0 euron osakepääomalla.
• Mahdollinen asiantuntija-apu yhtiöjärjestykseen, osakassopimukseen, verosuunnitteluun tai perustamisasiakirjoihin: yleensä muutamasta sadasta eurosta ylöspäin.

Käsittelyaika riippuu PRH:n käsittelytilanteesta ja ilmoituksen laadusta. Jos nimi, asiakirjat tai henkilötiedot vaativat lisäselvitystä, rekisteröinti voi hidastua.

Lue tarkempi ohje: Yrityksen perustaminen ja Bisse.fi:n osakeyhtiöpalvelu.

4. Vastuut: hallitus, osakkaat ja yrittäjän henkilökohtainen vastuu

Osakeyhtiön kantava ajatus on rajoitettu vastuu: omistaja ei vastaa yhtiön veloista omalla omaisuudellaan. Käytännössä tämä toimii useimmiten näin, mutta on poikkeuksia:

• Hallituksen jäsenet voivat joutua henkilökohtaiseen vastuuseen, jos he toimivat huolimattomasti tai laiminlyövät velvollisuuksiaan. Esimerkiksi tilinpäätöksen myöhästyminen, palkkojen ja verojen maksamatta jättäminen tai tärkeiden päätösten dokumentoinnin laiminlyönti voi johtaa vastuuseen.
• Henkilökohtaiset takaukset: jos olet allekirjoittanut takauksen yhtiön lainalle tai vuokrasopimukselle, vastaat henkilökohtaisesti.
• Velvollisuus toimia yhtiön edun mukaisesti: yhtiöstä ei voi nostaa rahaa ilman hyväksyttävää perustetta, kuten palkkaa, osinkoa, kulukorvausta tai lainan takaisinmaksua.
• Konkurssitilanne: hallituksen on ryhdyttävä toimiin, kun yhtiö on maksukyvytön. Toiminnan jatkaminen tietoisesti maksukyvyttömänä voi johtaa henkilökohtaiseen vastuuseen.

Yhden hengen osakeyhtiössä olet usein yhtiön ainoa osakas, ainoa varsinainen hallituksen jäsen ja ainoa työntekijä. Silloin käytännön vastuu on pitkälti sinulla.

5. Varojen nostaminen: palkka vai osinko

Varojen nostaminen on yksi osakeyhtiön suurimmista eduista, mutta myös yksi sen monimutkaisimmista kohdista. Omistajayrittäjä voi nostaa rahaa yhtiöstä yleensä kahdella tavalla:

Palkka

Yhtiö maksaa sinulle palkkaa siitä työstä, jota teet yhtiölle. Palkka on yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, ja siitä toimitetaan ennakonpidätys sekä maksetaan tarvittavat työnantajasuoritukset.

• Palkka verotetaan ansiotulona henkilöverotuksessa.
• Veroprosentti on progressiivinen eli nousee tulojen kasvaessa.
• Palkkaa voi maksaa joustavasti kuukausittain tai muulla sovitulla rytmillä.
• Omistajayrittäjän YEL-velvollisuus arvioidaan erikseen. YEL-eläke ja sosiaaliturva perustuvat YEL-työtuloon, eivät automaattisesti yhtiöstä nostettuun palkkaan.

Osinko

Yhtiö voi jakaa voitostaan osinkoa osakkaille tilinpäätöksen vahvistamisen jälkeen. Osinko ei ole yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, vaan se jaetaan yhtiön verotetusta voitosta.

Listaamattoman osakeyhtiön osingossa keskeinen sääntö vuonna 2026 on:

• Osinko, joka jää 8 %:iin osakkeiden matemaattisesta arvosta (= yhtiön nettovarallisuus / osakkeiden määrä), katsotaan pääomatuloksi.
• Tästä pääomatulosta 25 % on veronalaista ja 75 % verovapaata vuosittain enintään 150 000 €:n osinkomäärään saakka saajaa kohden.
• 150 000 € ylittävältä osalta verovapaata on 15 % ja veronalaista 85 % pääomatuloa.
• 8 %:n rajan ylittävältä osalta osinko on 75 % ansiotuloa ja 25 % verovapaata, riippumatta summasta.

Käytännössä huojennettu osinko on yksi suomalaisen pienosakeyhtiön merkittävimmistä veroeduista, mutta hyöty edellyttää, että yhtiössä on nettovarallisuutta. Nettovarallisuutta kertyy ajan kanssa, kun voittoa jätetään yhtiöön.

Voit arvioida osingon verotusta omilla luvuillasi osinkolaskurilla.

Käytännön strategia

Useimmat yhden hengen osakeyhtiön omistajat käyttävät palkan ja osingon yhdistelmää:

• Palkka peittää välttämättömät elinkustannukset ja pienentää yhtiön verotettavaa tulosta.
• YEL-työtulo ja YEL-maksut hoidetaan erikseen, jos omistajayrittäjän YEL-ehdot täyttyvät.
• Osinko jaetaan tilinpäätöksen jälkeen, jos yhtiössä on jakokelpoisia varoja eikä jako vaaranna maksukykyä.

Verolaskenta on monimutkaista, ja oikea palkan ja osingon suhde riippuu yhtiön nettovarallisuudesta, omistajan muista tuloista ja henkilökohtaisesta verotuksesta. Käytä työkaluja: tuloverolaskuri ja osinkolaskuri.

Lue myös: Toiminimen ja osakeyhtiön verovähennykset.

6. Kirjanpito ja tilinpäätös: paljon enemmän kuin toiminimellä

Tässä on yksi suurimmista käytännön eroista toiminimeen verrattuna.

Osakeyhtiön kirjanpito

Osakeyhtiön on aina pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Tämä tarkoittaa, että jokainen liiketapahtuma kirjataan kahdelle tilille, debet- ja kredit-puolelle. Kyse ei ole valinnasta, vaan lakisääteisestä velvollisuudesta.

Kahdenkertainen kirjanpito vaatii:

• Tarkkaa tositteiden hallintaa (jokainen lasku, kuitti, maksutapahtuma).
• Tilikartan, joka vastaa toimialaa ja yhtiön rakennetta.
• Säännöllisiä kirjauksia (yleensä kuukausittain tai ainakin neljännesvuosittain).
• Tilinpäätöksen, joka sisältää taseen, tuloslaskelman, mahdollisen rahoituslaskelman ja liitetiedot.

Yhden hengen osakeyhtiön kirjanpidon hoitaa usein tilitoimisto, koska työ vaatii kirjanpidon ja verotuksen osaamista. Sen opettelu sivussa muutamassa tunnissa ei yleensä riitä.

Tilinpäätös

Osakeyhtiön on laadittava tilinpäätös jokaiselta tilikaudelta, riippumatta yhtiön koosta ja siitä, onko toimintaa ollut. Tilinpäätös on laadittava neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Se sisältää vähintään taseen, tuloslaskelman ja liitetiedot. Hallitus allekirjoittaa tilinpäätöksen, ja varsinainen yhtiökokous vahvistaa sen.

Vahvistettu tilinpäätös on lisäksi ilmoitettava kaupparekisteriin 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä. Tämä on eri määräaika kuin tilinpäätöksen laatimisen ja veroilmoituksen neljän kuukauden määräaika. Jos tilikausi päättyy 31.12.2026, kaupparekisteriin ilmoittamisen määräpäivä on 31.8.2027. Myöhästymisestä voi seurata PRH:n myöhästymismaksu.

Tilintarkastus

Tilintarkastus on pakollinen, jos yhtiöjärjestys sitä edellyttää tai jos vähintään kaksi seuraavista rajoista ylittyy päättyneellä ja sitä edeltäneellä tilikaudella:

• liikevaihto yli 200 000 €
• taseen loppusumma yli 100 000 €
• henkilöstöä keskimäärin yli kolme

Pienelle yhden hengen yhtiölle tilintarkastus ei yleensä ole pakollinen ainakaan alkuvuosina, jos yhtiöjärjestykseen ei ole kirjattu tilintarkastajaa.

Vertailu toiminimeen

Toiminimi voi pitää yhdenkertaista kirjanpitoa, jos tilikauden aikana enintään yksi seuraavista rajoista ylittyy:

• taseen loppusumma 100 000 €
• liikevaihto 200 000 €
• palveluksessa keskimäärin kolme henkilöä

Yhdenkertaisessa kirjanpidossa kirjataan vain tulot ja menot, ja tilinpäätöstä ei pääsääntöisesti tarvitse tehdä. Tämä on selvästi yksinkertaisempaa ja halvempaa hoitaa.

Lue lisää: Yhdenkertainen kirjanpito ja Toiminimen kirjanpito.

7. Raportointi: kuka ilmoittaa mitä ja milloin

Osakeyhtiö raportoi useammalle viranomaiselle kuin toiminimi. Tämän ymmärtäminen auttaa hahmottamaan, miksi Oy:n hallinnointi vaatii enemmän työtä ja siten enemmän kirjanpitokuluja.

Verohallinto

• Veroilmoitus 6B kerran vuodessa, neljän kuukauden kuluessa siitä, kun tilikauden viimeinen kalenterikuukausi on päättynyt.
• Arvonlisäveroilmoitukset kuukausittain, neljännesvuosittain tai vuosittain verokauden mukaan, jos yhtiö on ALV-rekisterissä.
• ALV-rekisteröinti, jos kuluvan tai edellisen kalenterivuoden liikevaihto ylittää 20 000 € tai yhtiö hakeutuu rekisteriin vapaaehtoisesti.
• Työnantajan sairausvakuutusmaksut ja muut työnantajamaksut, jos yhtiö maksaa palkkaa.

Tulorekisteri

Jokainen maksettu palkka ja työkorvaus on ilmoitettava tulorekisteriin 5 päivän kuluessa maksupäivästä. Tämä koskee myös omistajalle maksettuja palkkoja.

PRH (Patentti- ja rekisterihallitus)

• Tilinpäätös kaupparekisteriin vuosittain 8 kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.
• Hallituksen ja toiminimenkirjoittajien muutokset rekisteröitäväksi heti.
• Yhtiöjärjestyksen muutokset rekisteröitäväksi.
• Tosiasiallisten edunsaajien tiedot ilmoitettavaksi ja pidettäväksi ajan tasalla.

Sisäinen hallinnointi

• Hallituksen kokouksen pöytäkirjat tärkeistä päätöksistä.
• Yhtiökokouksen pöytäkirja vuosittain, jossa tilinpäätös vahvistetaan ja päätetään mahdollisesta osingonjaosta.
• Osakerekisterin ylläpito.

Jo pelkkä luettelo kertoo, että työtä on enemmän kuin toiminimellä. Käytännössä useimmat osakeyhtiöt antavat raportoinnin tilitoimiston hoidettavaksi, koska virhe yhdessäkin kohdassa voi johtaa maksuihin, sanktioihin tai henkilökohtaiseen vastuuseen.

8. Pankkitili: oma yritystili on käytännössä välttämätön

Osakeyhtiö on oma oikeushenkilönsä, ja sillä kannattaa käytännössä olla oma yritystili. Henkilökohtaisen tilin käyttäminen sekoittaa yhtiön ja omistajan rahaliikenteen, vaikeuttaa kirjanpitoa ja hämärtää vastuun rajaa.

Yritystili on lähes aina maksullinen. Kuukausihinta vaihtelee pankin, maksukorttien, verkkopankkitunnusten, käyttäjäoikeuksien ja kirjanpitointegraatioiden mukaan. Tarkista ajantasainen hinta pankilta ennen tilin avaamista.

Yritystilillä on yleensä enemmän ominaisuuksia kuin henkilöasiakastilillä: maksuyhteyksien hallinta, useamman käyttäjän oikeudet, raportointi ja integraatiot kirjanpitojärjestelmiin.

Lue tarkempi opas: Pankkitili yritykselle.

9. Toiminimi vs. osakeyhtiö: vertailu

Lue myös: Toiminimi vai kevytyrittäjyys ja Milloin kevytyrittäjyys ei sovi.

10. Muistilista ennen osakeyhtiön perustamista

Ennen kuin perustat osakeyhtiön, käy läpi ainakin nämä:

1. Onko Oy oikea yritysmuoto? Jos teet yksin vähäriskistä palvelutyötä ja nostat rahat heti omaan käyttöön, toiminimi tai kevytyrittäjyys voi olla kevyempi.
2. Jääkö yhtiöön voittoa? Osinkosuunnittelusta on hyötyä vasta, kun yhtiöön kertyy nettovarallisuutta.
3. Tarvitaanko osakassopimus? Useamman omistajan yhtiössä se on käytännössä tärkeä, vaikka laki ei pakota siihen.
4. Kuka toimii hallituksessa? Jos varsinaisia hallituksen jäseniä on alle kolme, tarvitaan varajäsen.
5. Miten kirjanpito hoidetaan? Päätä tilitoimisto, ohjelmisto, tositteiden toimitustapa ja palkanlaskennan tarve ennen ensimmäisiä laskuja.
6. Tarvitaanko ALV-, ennakkoperintä- tai työnantajarekisteri? Rekisteröinnit vaikuttavat laskutukseen ja ilmoitusrytmiin heti alusta.
7. Täyttyykö YEL-velvollisuus? Johtavassa asemassa oleva osakas kuuluu yleensä YEL:n piiriin, jos hän omistaa yksin yli 30 % tai perheen kanssa yli 50 % yhtiöstä ja YEL:n muut ehdot täyttyvät.
8. Miten nostat rahaa? Suunnittele palkan, osingon, kulukorvausten ja mahdollisten luontoisetujen käsittely etukäteen.

11. Riskit ja sudenkuopat

Osakeyhtiön raskaampi hallinto tuo mukanaan virheriskejä, jotka voivat käydä kalliiksi:

1. Tilinpäätöksen myöhästyminen. PRH voi määrätä myöhästymismaksun, joka on 150–600 € myöhästymisen kestosta riippuen, ja toistuvat laiminlyönnit voivat johtaa ankarampiin seurauksiin.
2. Veroilmoituksen virhe. Veroasiantuntemusta tarvitaan usein, koska osakeyhtiön verotus on monimutkaisempaa kuin henkilöveroilmoituksen täyttäminen.
3. Osingonjako ilman jakokelpoisia varoja. Jos jaat osinkoa ilman riittävää voittoa tai vapaata omaa pääomaa, rahat voidaan joutua palauttamaan ja hallitus voi joutua vastuuseen.
4. Yhtiön ja omistajan varojen sekoittaminen. Tämä hämärtää yhtiön ja omistajan erillisyyttä. Älä käytä yhtiön tiliä henkilökohtaisiin menoihin.
5. Hallituksen kokousten pöytäkirjojen puuttuminen. Ilman pöytäkirjaa tärkeitä päätöksiä ei pysty perustelemaan jälkikäteen.
6. Tulorekisteri-ilmoitusten myöhästyminen. Sakkoja jokaisesta myöhästyneestä ilmoituksesta.
7. YEL-vakuutuksen unohtaminen. Osakeyhtiön omistaja-johtajalla voi olla YEL-velvollisuus, vaikka palkkaa ei nostaisi. Lue: YEL-vakuutus.

Useimmat näistä riskeistä vältetään käyttämällä kirjanpitäjää tai tilitoimistoa, joka tuntee osakeyhtiön velvoitteet. Tämä on yksi keskeisistä syistä, miksi Oy:n kirjanpitokulut ovat selvästi korkeammat kuin toiminimen.

12. Milloin osakeyhtiö kannattaa, ja miksi sen kirjanpito maksaa enemmän

Milloin Oy on perusteltu

Osakeyhtiö kannattaa yleensä näissä tilanteissa:

• Yrityksen tulos kasvaa selvästi ja yhtiöön jää voittoa myös oman palkan jälkeen.
• Aiot palkata työntekijöitä tai kasvaa varsinaiseksi yritykseksi.
• Sinulla on osakkaita tai liiketoimintakumppaneita, joiden kanssa haluat jakaa omistuksen.
• Haluat erottaa yrityksen vastuut omasta taloudestasi, esimerkiksi suurempien sopimusten tai investointien vuoksi.
• Haluat rakentaa yhtiön myytäväksi tulevaisuudessa.
• Asiakkaat, rahoittajat tai kumppanit edellyttävät Oy-muotoa tai se parantaa uskottavuutta selvästi.

Milloin Oy ei yleensä ole paras ensimmäinen valinta

Osakeyhtiö ei ole automaattisesti verotuksellisesti paras tai halvin vaihtoehto. Se voi olla turhan raskas, jos:

• laskutat satunnaisesti tai testaat vasta liikeideaa
• toiminta on yksinyrittäjän vähäriskistä palvelutyötä
• kaikki tulot nostetaan heti omaan käyttöön
• et halua hoitaa tilinpäätöstä, yhtiökokouksia, palkanlaskentaa ja erillistä raportointia
• kirjanpitokulut söisivät suuren osan toiminnan katteesta

Miksi Oy:n kirjanpito maksaa enemmän kuin toiminimen

Jos vertailet kirjanpidon hintoja, huomaat, että osakeyhtiön kuukausimaksu on tyypillisesti selvästi korkeampi kuin toiminimen. Ero ei ole sattumaa, vaan seurausta osakeyhtiön lakisääteisistä velvoitteista:

1. Kahdenkertainen kirjanpito vaatii enemmän tilien hallintaa ja täsmäytyksiä kuin yhdenkertainen.
2. Tilinpäätös on joka vuosi laadittava, vahvistettava ja rekisteröitävä PRH:lle.
3. Veroilmoitus 6B on monimutkaisempi kuin toiminimen henkilöveroilmoitus.
4. Tulorekisteri-ilmoitukset jokaisesta palkanmaksusta.
5. Hallituksen ja yhtiökokousten pöytäkirjat ja muut hallintoasiakirjat.
6. Osingonjakopäätökset ja niihin liittyvät verolaskelmat.
7. ALV-tilitykset ja muut säännölliset raportit Verohallinnolle.
8. Täsmäytykset ja vastuuriski: pankki, myyntisaamiset, ostovelat, palkat, osingot ja verot täsmäytetään tarkemmin kuin kevyessä yhdenkertaisessa kirjanpidossa.

Toiminimen kirjanpito voi maksaa 20–60 €/kk, osakeyhtiön kirjanpito 100–400 €/kk pienillä yrityksillä. Ero ei ole mielivaltaista hinnoittelua, vaan heijastaa työn määrää.

Kannattaa siis valita yhtiömuoto sen perusteella, mitä tarvitset, ei mikä näyttää halvimmalta paperilla. Lue tarkemmin: Toiminimen kirjanpito ja Yhdenkertainen kirjanpito.

13. Yhteenveto

Osakeyhtiö on vahva yritysmuoto, kun toiminta kasvaa, riskit suurenevat, omistajia on useampi tai yritykseen halutaan jättää voittoa tulevaa kasvua varten. Se rajaa omistajan vastuuta ja mahdollistaa tulojen nostamisen palkan ja osingon yhdistelmänä. Verotuksellinen hyöty syntyy yleensä vasta, kun yhtiöön kertyy nettovarallisuutta eikä kaikkea voittoa tarvitse nostaa heti omaan käyttöön.

Joustavuuden hinta näkyy raskaampana hallintona: kahdenkertaisena kirjanpitona, vuosittaisena tilinpäätöksenä, viranomaisilmoituksina, hallituksen ja yhtiökokouksen pöytäkirjoina sekä erillisenä yritystilinä. Käytännössä useimmat osakeyhtiöt tarvitsevat tilitoimiston, mikä nostaa kuukausikuluja selvästi toiminimeen verrattuna.

Karkea peukalosääntö 2026:

1. Kevytyrittäjyys: kun aloitat, teet sivutyötä, laskutat satunnaisesti tai haluat testata kysyntää ilman omaa yritystä.
2. Toiminimi: kun tarvitset oman Y-tunnuksen esimerkiksi ostojen ALV-vähennyksiä varten, toimit yksin, riskit ovat rajalliset ja haluat pitää hallinnon kevyenä.
3. Osakeyhtiö: kun toiminta kasvaa, mukaan tulee kumppaneita tai työntekijöitä, sopimusriskit kasvavat, yhtiöön jää voittoa ja nettovarallisuutta tai haluat optimoida tuloverotusta palkan ja osingon yhdistelmällä.

Älä siis siirry osakeyhtiöön pelkän hinnan takia, vaan kun toiminta selvästi hyötyy sen ominaisuuksista.

Mietitkö, mikä yritysmuoto sopii sinulle? Katso Bisse.fi:n osakeyhtiöpalvelu, testaa päätöstä numeroilla tuloverolaskurilla, osinkolaskurilla ja palkkalaskurilla, tai aloita kevyemmin rekisteröitymällä Bisse.fi:hin. Lue myös Toiminimi vai kevytyrittäjyys ja Milloin kevytyrittäjyys ei sovi.

Lähteet: PRH: osakeyhtiön perustaminen, PRH: kaupparekisterin perustamismaksut, PRH: tilinpäätös kaupparekisteriin, Verohallinto: osakeyhtiön veroilmoitus, Verohallinto: listaamattoman yhtiön osingot, Verohallinto: arvonlisäveroton vähäinen toiminta ja Työeläke.fi: YEL-vakuutus. Tämä artikkeli on yleisluonteista tietoa, ei lainopillinen tai taloudellinen neuvo. Tarkista ajantasaiset viranomaisohjeet ja keskustele tarvittaessa tilitoimiston tai veroasiantuntijan kanssa ennen päätöksiä. Artikkeli on julkaistu 25.5.2026 ja päivitetty 31.5.2026.